Mikä on roolisi LehPassa?

- Kolme roolia: edustusjoukkueen päävalmentaja, junioreiden osa-aikainen valmennuspäällikkö ja johtokunnan jäsen. LehPassa aloitin 2019.

Miten päädyit mukaan seuran toimintaan?

- Toimin Jipossa 17 vuotta, ensin pelaajana, sitten edustuksen joukkuejohtajana ja seuran toiminnanjohtajana. Viimeiset kolme vuotta olin edustusjoukkueen päävalmentaja. Päävalmentajan pestin loputtua oli tarkoitus huilata ja joko lopettaa tai ainakin pitää taukoa aktiivisesta futistoiminnasta, mutta ei mennyt montaakaan viikkoa kun löysin itseni Lehmosta. LehPalla oli aukeamassa valmennuspäällikön paikka ja pyysivät minua mukaan. Tartuin tietysti tilaisuuteen.
Hetkeäkään en ole katunut päätöstä. Kiirettä pitää, mutta LehPa on hieno yhteisö. Täällä on mukava olla.

Mitä jalkapallo sinulle merkitsee?

- Jalkapallo on ollut kuusivuotiaasta asti iso osa elämääni ja tulee kai aina olemaan. Harrastus alkoi Lahdessa -73. Muutin Joensuuhun opiskelemaan ja opiskeluaikoina kiersin Suomea pelaamassa 1. divarin joukkueissa, mutta aina palasin tänne. Kuvastaa hyvin että vaikka Jipon jälkeen aioin lopettaa, pari viikkoa riitti ennen kuin veri alkoi vetää takaisin kentälle.
Jalkapallo on myös hyvä vastapaino päivätyölle. Kentällä valmentaessa unohtuu kaikki muu.

Mikä on LehPan tehtävissäsi palkitsevinta?

- Seuran ja junnupuolen valmennuksen kehittäminen. Paljon ollaan jo menty eteenpäin. Aloittaessa joka joukkueella oli niin sanottu isävalmentaja ja halusin muuttaa järjestelmää siten, että vastuuvalmentajat olisivat muita kuin pelaajien vanhempia. Alkuun valmentajille ei myöskään maksettu korvausta, mutta nyt he saavat palkkiot. Valmentajien kehitys näkyy suoraan myös juniorijoukkueiden pelaamisessa ja pelaajien omassa kehityksessä. On hienoa nähdä joukkueiden pärjäävän hyvin.
Samaten edustusjoukkueen valmentajana on palkitsevaa seurata pelaajien kehitystä. Joukkue on täynnä kokeneita, nuoria pelaajia, ja monella on rahkeita korkeallekin tasolle. Apuna on hyvä valmennustiimi ja on hienoa mennä treeneihin kun tietää, ettei tarvitse yksin miettiä kaikkea, vaan apuvalmentajat ovat tukena jakamassa vastuuta. Meillä on selkeä kuva toiminnasta.

Mitä kehitettävää näet LehPan toiminnassa?

- Kentän olosuhteissa on yhä parannettavaa. Kesällä asiat ovat paremmin, mutta jossain välissä kentän tekonurmi pitäisi saada uusittua. Jos LehPan edustusjoukkue nousisi 2. divariin, ei kentällä saisi sääntöjen mukaan edes pelata. Katsomo olisi hyvä saada rakennettua ja sellainen houkuttaisi yleisöäkin enemmän. Johtokunta tekee hyvää työtä asian eteen.
Toiseksi valmentajien kehittäminen. Paljon ollaan jo menty eteenpäin, mutta koskaan ei olla valmiita. Valmentajien koulutustasoa on nostettava, jotta joka vuosi useampi valmentaja nousisi korkeammalle tasolle ja tällä tavalla saataisiin laatu taattua. Koronavuosien aikana moni juniorivalmentaja lopetti, ja vaikka tilanne on paranemaan päin, tilanteessa olisi edelleen kehitettävää.
Kolmantena seikkana on seuran näkyvyys. Moni ei esimerkiksi tiedä, että meiltä löytyy aikuisille suunnattu matalan kynnyksen harrastusporukka.

Onko sinulla jokin LehPaan liittyvä erityinen muisto tai tarina?

- Edustusjoukkue eteni viime kesänä pitkälle Suomen Cupissa ja liigajoukkue Kotkasta saapui tänne pelaamaan. LehPa ei ole koskaan aiemmin pelannut liigatason joukkuetta vastaan. Vastustaja oli kova, mutta pelistä saatiin tiukka. Hieno saavutus LehPalta.
Kortteliliigan turnaukset ovat myös hienoja tapahtumia. LehPa järjestää niitä kaksi kertaa vuodessa ja kentälle saadaan jopa viitisensataa lasta ja huoltajaa pelaamaan ja kannustamaan. Niissä on aina mukava olla seuraamassa futiksen ja liikunnan riemua.

Mikä on roolisi LehPassa?
Toimin P12-junnujen joukkuejohtajana, maalivahtivalmentajana ja Lehpan johtokunnassa toista vuotta.

Miten päädyit mukaan seuran toimintaan?
Oman pojan harrastuksen kautta. Poika aloitti 4-5 vuotta sitten. Ensin olin mukana vanhempana ja pikkuhiljaa siirtynyt siitä tiiviimmäksi joukkueen jäseneksi, jojoksi ja valmentajaksi.

Mitä jalkapallo sinulle merkitsee?
Jalkapallo on ollut kiinteä osa elämää jo lapsesta lähtien. Ensimmäiset reilu 20 vuotta meni kentällä ja nyt kentän laidalla. Jalkapallon kautta on tutustunut mukaviin ihmisiin, saa viettää aikaa nuorten kanssa ja olla osa joukkuetta.

Mikä on seuran tehtävissäsi palkitsevinta?
Pelireissut, fiilis peleissä yleensäkin, kun näkee että pelaajat nauttivat urheilusta. Vaikka välillä tulisi tappioita, tunteiden kirjo on suuri.

Mitä kehitettävää näet seuran toiminnassa?
Tärkeintä olisi saada enemmän aktiivisia toimijoita mukaan seuratoimintaan.
Harjoitteluolosuhteissa olisi parannettava, ja joukkueisiin olisi myös hyvä saada enemmän pelaajia jotta mahdollistetaan harrastamisen pienestä aikuisikään asti. Yleensäkin yhteistyökumppaneiden hankkiminen ja heidän kanssaan yhteisesti seuran kehittäminen.

Onko sinulla jokin LehPaan liittyvä erityinen muisto tai tarina?
Tuoreimpana kun edettiin P12-joukkueella Huuhkajaliigan toiselle kierrokselle. Fiilis viimeisen voitetun ottelun jälkeen, kun pelaajat tajusivat että saavutettiin jotain ja kovat pelit jatkuu.