LehPa on ollut mukana Huuhkajapolulla viime vuoden syksystä alkaen ja jatkaa ohjelmassa vuoden 2026 loppuun asti, minkä jälkeen mukaan on mahdollista ilmoittautua uudelleen. Ohjelmalla on suuri merkitys niin seuran kuin suomalaisen jalkapallon laajamittaiselle kehittämiselle, mutta sen sisältö on yhä monelle hieman vieras.

 

Huuhkajapolku on Palloliiton kehitysohjelma, joka kerää mahdollisimman laajalti tilastoja ja tietoa suomalaisesta ja eurooppalaisesta jalkapallosta. Tämän tietopankin avulla pyritään selvittämään mihin suuntaan suomalaista pelitapaa tulisi kehittää, jotta Suomella olisi mahdollisuus nousta kansainvälisellä tasolla, ja millä tavoin jäämme tällä hetkellä verrokkimaista jälkeen. Polun linjaamia merkittävimpiä puutteita suomalaisessa jalkapallossa on kolme: emme lauo tarpeeksi, emme estä vastustajia laukaisemasta, emmekä onnistu riistämään palloa keskialueella. LehPalla olemme havainneet etenkin viimeisessä kehitettävää, ja pallonriistolle annetaankin treeneissä erityishuomiota.

 

Polun kautta LehPalla on kuukausittain palaveri, jossa käydään läpi kehityskohteita ja millä tavoin niitä viedään seuran arkeen. Huuhkajapolun pitkän tähtäimen tavoite ei kuitenkaan ole yksittäisten seurojen kehittäminen, vaan koko suomalaisen jalkapallon edistäminen. Aiemmin seurat ovat pitäneet valmennuslinjansa visusti muilta salassa, mutta nyt seurat tekevät Palloliiton johtamina yhteistyötä ja tukevat toisiaan kehityksessä. Tämä onkin suuri syy siihen, miksi LehPa ilmoittautui mukaan toimintaan: enää ei tarvitse olla yksin miettimässä mitä tehdä ja parantaa, vaan taustalla on valtava määrä tutkimustietoa, jota puretaan ja sovelletaan yhteisvoimin.

 

Polkuun liittyy olennaisesti myös Huuhkajaliiga, Palloliiton järjestämä tapahtuma, johon voivat osallistua Huuhkajapolun jäsenet. Alueellisissa turnauksissa joukkueet pelaavat päivän aikana yleensä kolme ottelua, joita Palloliiton edustajat ja valmennuspäälliköt ovat paikalla seuraamassa. Pelien jälkeen he käyvät yhdessä joukkueiden sekä valmentajien kanssa läpi sitä, miten ottelut menivät, ja ennen kaikkea valmentajien toimintaa. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on jatkuvasti kehittää valmentajaa ja valmennusta.

 

Liigatapahtumat ovat tärkeä osa tiedon keräämistä. Osallistujaseurat ovat velvoitettuja pitämään kirjaa esimerkiksi siitä, missä tilanteissa ja mistä sijainnista pelaajat laukaisevat. Lisäksi kaikki pelit tallennetaan videolle myöhempää analyysiä varten. Liigan peleissä tulos ei ole tärkeintä, vaan miten pelaajat toteuttavat Huuhkajapolun kehityskohteita, miten valmentaja ohjaa joukkuetta sekä valmentajan palautteenanto pelaajille pelin aikana ja sen jälkeen. Vaikka hävinneet joukkueet putoavatkin myöhemmistä otteluista, Palloliiton tarkkailijat seuraavat myös yksittäisiä pelaajia. Lopputurnauksiin valitaan alueellisista lohkoista (esimerkiksi Itä-Suomi) kootut joukkueet, joihin voidaan ottaa mukaan pelaajia myös sarjasta pudonneista joukkueista.

 

Miten Huuhkajapolku on vaikuttanut LehPan toimintaan?

 

Huuhkajapolku tarjoaa LehPan tavoitteellisimmille pelaajille tavan kehittyä ja edetä jalkapalloilijoina sekä seuralle mahdollisuuden edetä kilpailullisesti. Turnausten tunnelma on myös omaa luokkaansa: koska taso on niin kova, haluavat pelaajat näyttää parastaan ja LehPan nuoret ovatkin olleet tapahtumista innoissaan. Tällä hetkellä LehPalta osallistuu 14-16 pelaajaa 2011-13 –syntyneiden poikien joukkueista.

 

Kaikki LehPan pelaajat eivät kuitenkaan pyri kilpailu-uralle, ja myös heille tulee tarjota taitotasoa vastaavaa toimintaa. Huuhkajapolun kautta tapahtuva valmentajien kehittyminen tukee tätä tavoitetta.

 

Huuhkajapolun vaikutukset näkyvät myös LehPan vastikään uusitussa valmennuslinjassa. Uuteen linjaan on rakennettu selkeät sisällöt: mitä tehdä arjessa, kuinka paljon ja mitä treenataan sekä missä ikävaiheessa. Pelaajien ikävaiheet on jaettu kolmeen luokkaan: lapsuus, nuoruus ja erikoistumisvaihe, joista jokaisella on omat tavoitteensa. Tämän tukemiseksi LehPa kokeilee myös yhtenäisen kausisuunnitelman tekoa, jossa esimerkiksi nuoruusvaiheen 10-14 –syntyneiden joukkueilla olisi pitkälti samanlainen suunnitelma. Tästä on hyötyä esimerkiksi niissä tapauksissa, joissa kehittyneemmät pelaajat siirtyvät vanhempaan ikäluokkaan. Harjoitukset eivät juuri muuttuisi siitä, mihin pelaajat ovat tottuneet, vaan heillä olisi haastavampia vastustajia.

 

Laatujärjestelmä

 

Huuhkajapolun rinnalla kulkee lisäksi Palloliiton laatujärjestelmä. Siinä missä Huuhkajapolku keskittyy seurojen urheilu- ja pelaajatoiminnan sekä valmentajien kehittämiseen, laatujärjestelmä huomioi näiden lisäksi myös seuran muun toiminnan, kuten hallinnon ja viestinnän.

 

Suuri osa suomalaisista urheiluseuroista, myös LehPa, on mukana Olympiakomitean Tähtiseurajärjestelmässä, joka arvioi seurojen toiminnan laatua ja vastuullisuutta. Palloliiton laatujärjestelmä on samankaltainen, mutta huomattavasti vaativampi, ja seurojen on tehtävä paljon töitä edetäkseen sen asettamilla tasoilla. Tasot ovat 1-5, joista 1 alimpana. Tasot 4-5 ovat kriteereiltään niin kovat, ettei yksikään suomalainen seura vielä yllä niihin, vaan Veikkausliigan huippuseurat ovat tasolla 3 ja nousu vaatisi kansainvälistä menestystä. LehPa toimii tasolla 1 ja tavoittelee seuraavaa. Sinne päästäksemme seuralla on vielä kehitettävää, mutta nousu ei ole kaukana.

 

LehPa haki laatujärjestelmään vuonna 2019 ja se on merkittävin tekijä siinä, miksi hallinto, urheilutoiminta ja viestintä ovat lähteneet kehittymään. Seuraa auditoidaan ja arvioidaan noin kerran vuodessa, minkä ansiosta on koko ajan tiedossa, mihin seuraavaksi tulisi pureutua. Koska laatujärjestelmä etenee portaittain, tiedämme koko ajan mitä kohti edetä ja toimimme joka vuosi hieman paremmin.